Paniikkihäiriö ?

Aloittaminen on vaikeaa….mitä pitäisi kertoa ajasta ennen tätä ? Ehkä jätän menneisyyden tarinat kertomatta, tulkoon kaikki tarpeellinen pieninä palasina päivän tapahtumien mukana. Olen paljon etsinyt netistä tietoa paniikkihäiriöistä ja ahdistuksesta. Minulla tähän ei liity masennusta. Elämäni on ihan mallillaan, nauran paljon ja olen ystävällinen tutuille ja tuntemattomille. Terveyteni on lääkärin mukaan hyvä, mitä nyt sydän välillä lyö miten sattuu eli olen niin kauan, kun muistan kärsinyt rytmihäiriöistä. Nyt kun ikää kohta 48-vuotta, myös verenpaine on alkanyt temppuilemaan….lähinnä alapaine Meni melkein kaksi vuotta kunnes työterveyslääkäri oikeasti kiinnitti kohonneeseen verenpaineeseen huomiota. Haasteelliseksi sen hoitamisen tekee se, että yläpaine vastaavasti matala…nooh, marraskuun viimeinen päivä koko maailma jotenkin muuttui, kun raskaan viikon jälkeen lähdin matkalle vastoin tahtoani. Ajoin lumimyräkässä 250 km keski-suomeen. Päivällä lounaan jälkeen tunsin rytmihäiriön ja jotenkin menin tosi paniikkiin. Se oli erilainen kuin aikaisemmin eikä mennyt ohi. Minut vietiin terveysasemalle ja kerrankin minulla oli oikeasti jotain….tiheälyöntinen flimmeri. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja ihan miten sattuu. Siitä alkoi pitkä päivä, joka jatkuu vieläkin. Aikaisemmin olin aina ”kuvitellut kaiken”, mutta nyt minulla oikeasti oli kohtaus päällä. Sitä yritettiin saada lääkkeillä, siis sydäntä, oikeaan rýtmiin…kunnes lopulta jouduin kardioversioon eli sydän laitettiin sähköllä sinusrytmiin. Rytmi palasi helposti, mutta muistan vieläkin miten paniikissa olin ennen toimenpidettä. Yksi sairaanhoitaja, joka muuten oli erittäin ystävällinen, kysyi minulta miten olen niin pelokas…onko sitä koskaan hoidettu/tutkittu. Minua itketti, kyllä, ja meinaa itkettää nytkin. Eikö ihminen saa pelätä ??? Hoitaja oli hyvin ystävällinen, kun olimme keskustelleet asiasta. Hän jopa haki hoitajan, joka tulisi olemaan toimenpiteessä. Hän kertoi, että näitä tehdään paljon ja sen mitä siellä tapahtuu…ei paljon helpottanut, mutta aika kului. Jäin yöksi sairaalaan ja aamulla sain luvan ajaa kotiin taas 250 km. Pari päivää olin varmaan shokissa, mutta maanantaina jo ihan paniikissa. Lääkäriin, diapamia ja tutkimuksia. Sydän ultrattiin, kaikki kunnossa. Lievää mitraaliläpän prolapsia ei lääkäri havainnut selkeästi, vaikka sellainen oli aikaisemmin diagnosoitu. Nyt vähän jäykkyyttä, lääkärin mukaan mahdollisesti pitkään jatkuneen verenpainetaudin aiheuttamana.. Lääkkeeksi emconcor 2,5 mg puoli-1 tbl. Emconcorin vaikutuksen alaisena rasituskoe meni oikein hyvin. Työterveyslääkäri ohjasi psykologille ja psykiatrille. Toisella olen käynyt pari kertaa saamassa rentoutusohjeita, toisen käynti noin viikon päästä. Tässä oli nyt sitä mennyttä….eli aiheeseen Paniikki, ahdistus…se alkoi tapahtumien jälkeen voimakkaana. En voinut mennä kauppaan, jos ruuhkaa. Joka paikassa kannoin lääkkeitä mukana. Meni yöunet, ajatuksen kiersi kehää. Oli hyviä päiviä ja päiviä, jolloin oireita…jokainen tietää paniikkihäiriön ja ahdistuksen oireet, niitä en viitsi tänne listata…mutta miltä se oikeasti tuntuu. Sen tulen tänne kirjaamaan, mutta en tänään. Tänään on hyvä päivä ! Kiitos siitä. Lähden nyt koiran kanssa ulkoilemaan ja yritän miettiä jotain ihan muuta kuin mahdollisia sairauksia.

flimmeri paniikkihäiriö oireet pelko ahdistus